EU ja Pohjoismaat, yhtä jalkaa eri askelmerkein

Salon Seudun Sanomat 9.2.2012 04:55:26

Pohjoismaat muistuttavat monessa suhteessa toisiaan. Arvot ovat pitkälti samat. Pidämme hyvinvointiyhteiskuntamalliamme sekä puolustamisen että kehittämisen arvoisena. Oikeusvaltioperiaate toimii, ja vannomme demokratian ja tasa-arvon nimeen.

Maiden välillä on kuitenkin myös eroja. Ruotsi, Suomi ja Tanska ovat EU:n jäseniä, muut eivät. Islanti, Norja ja Tanska ovat Natossa, Suomi ja Ruotsi eivät. Mutta meidän ja Ruotsin suhteet Natoon ovat rauhankumppanuusohjelman myötä yhtä läheiset kuin Islannin ja Norjan suhteet EU:hun Euroopan talousaluejäsenyyden (Eta) kautta.

Suomi ja Ruotsi noudattavat puolustuksessaan Naton standardeja voimatta kuitenkaan vaikuttaa niihin. Niin ikään Islanti ja Norja soveltavat EU:n direktiivejä, vaikkeivät päätä niiden sisällöstä. Mielenkiintoinen kuriositeetti on, että Norjan jäsenyysmaksu Etaan on suurempi kuin Suomen EU:hun.

Myös Ruotsin, Suomen ja Tanskan EU-politiikassa on eroja. Suomi on ainoana euromaana EU:n ”ytimessä”. Ruotsin kruunu kelluu, josta on ollut hyötyä vientiteollisuudelle. Tanska taas on sitonut kruununsa euroon, josta seuraavat euron kaikki haitat, muttei mitään sen hyödyistä. Tanska ei myöskään osallistu EU:n puolustusyhteistyöhön, ja sillä on varaumia liittyen poliisi- ja maahanmuuttopolitiikkaan.

Tanska toimii nyt EU:n puheenjohtajana jo kuudetta kertaa. Ulkopuolisuus korostuu entisestään finanssikriisin aikana. Kaikki tärkeät päätökset tehdään euroryhmässä. Siksi ei ole yllättävää, että sekä Ruotsin että Tanskan hallitukset kokevat ulkopuolisuuden hankalana ja eräänlaisena osoituksena siitä, etteivät kuulu A-joukkueeseen. On siksi luonnollista, että molemmat maat ovat hyväksyneet finanssisopimuksen ja siihen liittyvät ehdot, jotka muistuttavat vakaus- ja kasvusopimuksen ehtoja. ”Kiitokseksi” siitä he saavat osallistua yhteen eurohuippukokoukseen.

n n

Tanska korostaa EU-puheenjohtajaohjelmassaan neljä asiakokonaisuutta:

Vastuullinen Eurooppa. Kestävä talouskasvu ja työttömyyden vähentäminen edellyttävät EU:lta vastuullista talouspolitiikkaa, kestävää julkista taloutta ja tarpeellisten rakenneuudistusten läpiviemistä.

Dynaaminen Eurooppa. Talouskasvun aikaansaaminen edellyttää sisämarkkinoiden kehittämistä. On panostettava koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioon sekä tasa-arvoon ja työmarkkinoihin.

Vihreä Eurooppa. EU:n täytyy panostaa kestävään kehitykseen. Ympäristöä kuormittavaa tuotantoa on vähennettävä, ilmastomuutostavoitteet on saavutettava ja kuljetuspolitiikka on ”viherrettävä”.

Turvallinen Eurooppa. On turvattava EU:n vaikutusvalta kansainvälisen kaupan ja turvallisuuden alalla. Yhteistyötä turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikassa on vahvistettava. Terrorismin ja rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaan on panostettava.

Eräät jäsenmaat arvostelivat ohjelmaa siitä, että se luottaa liian paljon ”vihreään kasvuun” täsmentämättä riittävästi, mitä kaikkea se pitää sisällään. Näyttää kuitenkin siltä, että puheenjohtajuuskausi on lähtenyt hyvin liikkeelle. Tuore pääministeri Helle Thorning Schmidt on saanut paljon kiitosta, ei vähiten hyvän kielitaitonsa ja ulkoisen olemuksensa johdosta.

Ja onhan tukena erittäin kokenut hallinto.

n Kirjoittaja on Pohjoismaiden neuvoston johtaja

Jan-Erik Enestam