Laihat ovat budjetin eväät

Salon Seudun Sanomat 1.9 2010 05:56:53

Hallituksen ensi vuoden budjetissa ei ole uusia linjauksia eikä avauksia. Hakemalla saa hakea markkinoitua vihreyttä tai sosiaalisuutta.

Budjettiesitys päätyi 50,3 miljardiin euroon. Se lisää velkaa 8,3 miljardia euroa. Kaikkiaan velka on onnistuttu kasvattamaan jo 85 miljardiin.

Kun hallitus aloitti vuonna 2007, valtion kassa pullisteli ja verohelpotukset olivat perusteltuja. Vaikka maailma muuttui dramaattisesti vuonna 2008, Vanhasen II hallitus ei muutoksiin reagoinut eikä reagoi Kiviniemenkään hallitus.

Kasaantuviin ongelmiin ei elvytyksen nimissä haluta puuttua. Korjausten tuska siirretään ensi vaalien jälkeiseen aikaan.

Valtiovarainministeriö arvioi kesäkuussa, että investoinnit supistuvat tänä vuonna kaksi prosenttia mutta ensi vuonna oltaisiin jo viiden prosentin kasvussa. Tämä on optimismia.

Puheissa nähdään valoa tunnelin päässä. Jyrki Katainen ennusti syksyllä 2008, että vuonna 2009 noustaan pienestä notkahduksesta ja 2010 ollaan jo vahvassa kasvussa. Nämä puheet jatkuvat, vaikka investoinnit hyytyvät ja kasvun perusteet puuttuvat.

Varsinkin puheet palveluista kasvun veturina ovat perusteettomia. Sen sijaan pitäisi varautua uusiin talouskriiseihin.

Sauli Niinistö sanoo, että retoriikka on saanut politiikassa voiton faktoista. Näin on. Ihmeellistä on, että valtiovarainministeri arvioi Suomen elvytyksen onnistuneen ja maailman kriisien tulleen hoidetuksi esimerkillisesti. Tätä on vaikea uskoa, valitettavasti.

Yhdysvaltain talouskasvu mataa edelleen, eikä Euroopan ongelmia ole ratkaistu.

n n

Kun kasvu nojaa vain kulutukseen, kuten meillä kaksi vuotta, kyse on vain ongelmien siirtämisestä.

Köyhyysriskirajan alapuolella eläviä suomalaisia on yli 700 000. EU-maissa heitä on 84 miljoonaa. Gallup kertoo, että 89 prosenttia eurooppalaisista odottaa maansa hallituksilta kiireisesti toimia köyhyyden poistamiseksi. Tästä budjetista saa sellaisia hakemalla hakea.

Missä ovat Vanhasen II hallituksen politiikkaohjelmien tulokset, sosiaalitoimen Sata-komitean lupaama perusremontti ja monien ympäristöseminaarien lupaukset?

Valtiovarainministeriö arvioi helmikuussa, että neljän prosentin verotulokasvulla kuntien alijäämä vuoden 2020 tilanteessa merkitsee kolmen prosenttiyksikön korotusta kuntaveroon.

Kun kasvu jää nyt selkeästi tavoitteen alle eikä ennakoidulla bkt-kasvulla työttömyys vähene, kunnallisveron korotuspaine tulee olemaan ennakoitua suurempi.

Lähivuosien menopaineet nähdään: kansantalous ei kasva, väestö ikääntyy ja hoitotarve kasvaa. Kuntatalous pitäisi saada pikaisesti tasapainoon. Se ei tapahdu ratkaisuja siirtämällä.

Kansalaisille sanotaan, että kun työuria vain pidennetään, niin se ratkaisee yksin nyt syntyneet ongelmat. Se on bluffausta.

Kun ajaudutaan kevään 1995 kaltaiseen tilanteeseen, siinä ei enää tyhjillä puheilla lunasteta markkinavoimien luottamusta. Silloin tulee ikävä Lipposia, Viinasia ja Niinistöjä.

Ihmeellisintä on, että kriittistä ajattelua nykyasioiden hoitoon on varsin vähän tai ei ollenkaan. Tutkiva journalismikin on keskittynyt menneiden vaalien sotkuihin.

On väärin pönkittää kansalaisten luottamusta asioiden hoitoon vaikenemalla ikävistä asioista tai mikä vielä pahempi, rehvakkaalla esiintymisellä ja hämäyksellä.

n Kirjoittaja on Lounais-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja.

Rauno Saari